21.6.2017

Tumma on vihreää







Ja samassa on hiljaista.
Tumma ei ole tummaa vaan vihreää,
jossa päivät eivät sovi yhteen.
Ehkä ne eivät edes ole peräkkäin
asfaltin roikkuessa rankkasateen jäljiltä,
väkisin sovitettu yhteiseen maisemaan.

= Yhtä suurta salaisuutta.

16.6.2017

Silent words


World seems to know everything.
And I know nothing but beauty.

 I’ve wandered to see my dreams again. I am not who I were but I am not either walking on my dreams yet. World is a journey I’m in, or is it a life? Life floats and sometimes I don’t fit into. I don’t need to. I am a silent girl walking in the woods while looking for her words again. I have a right to speak. I can’t wait to see my words: my world will not be defined by someone else. I am talking to myself. This is a process: months ago I realized I've lost something, that I'm broken.


I live between two cities not knowing where to belong. What to want. How to not feel so lonely.

Only to realize that all I need to do it to be honest for myself. I'm trying with silent words. Going back and forth.

Change is my word.  We'll see.

9.6.2017

Minä olen varjoa



Käytäviltä poistuu kasvoni
muuttuvat puiden latvojen tarkkailijoiksi.

Tulin miettineeksi riippuuko ihmisestä näkeekö maassa varjon vai valon leikkiä kun aurinko lävistää puiden latvukset osuen maahan.
No, minä olen varjoa. Mitä sinä olet?

Hyvän mielen mussiikkia on Bleachers.
Jossain missä ei vieläkään osaa kiinnittyä oikein mihinkään.
Haaveilee hetkistä jossain paossa, meren rannalla, jossain.
Ajatusvirtaa. Sitä olen kaivannut.
Tuo minut meren äärelle joesta vieraantunut.


Hyvää perjantaita.