18.12.2014

Nämä tähdet jotka näet, sinä olet ne kaikki.




Olen niin kiitollinen että yhtenä päivänä ymmärsin.


Kaiken ei tarvitse olla täydellistä, huolella suunniteltua.
Kellun hetkessä, annan suloisuudelle mahdollisuuden.

Piirrän tähtikuvioita, en mieti sitä mitä tekisin toisin.
Joka aamu äidin kultarenkaat päätyvät korviini, kun niissä asuu huolettomuus.


Uskallan unelmoida ja antaa niiden myös toteutua. Kaksi vuotta sitten näin ei ollut.
En ole ainoa, joka sanoo vuotta 2015 minun vuodekseen, mutta se on totta. Vuoteni tulee vaihtumaan muutoksen edessä, vielä en ole täysin varma,  suunnan tiedän. Kohti täydempiä hetkiä, uusia värejä, kaupunkien aamuja.

Minä en usko siihen. Että jokainen hetki eritellään paloiksi, arvostellaan jotakin johon emme voi vaikuttaa.

Kuuntelen vierestä äitini jouluhermoiluja. Kaikki mitä minä jouluuni tarvitsen on isovanhemmat ja isomummon vanhat käpykoristeet. Nyt saan sitten enemmän, liikaakin, sanoisin. Minä en osaa tuollaisesta hermoilla, minulla on ihmiset.
Ja sitten toivon että näkisin hänet. Mutta sitä en uskalla ääneen sanoa.



Tiistaina tärisin musiikin voimasta,
se syöksyi unenomaisesti.
Keskiviikkona juna oli myöhässä,
yksinäisyyden rajapyykki torstai.


Minun ei tarvitse odottaa. Aika on nyt.





Että jokaisella on sielu.
Oma paikkansa.
Että elämä ei ole niin vakavaa.
Tärkeää.




Huomenna jos uimahalli on avoin, menen uimaan. Lahjaksi itselleni.



6 kommenttia:

  1. Aivan kuin minä olisin kirjoittanut tuon tekstin. Ihania ja tärkeitä asioita. Varsinkin se, ettei elämä ole vakavaa. Aina on tilaa improvisaatiolle, sanoi entinen opettajani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämän vakavuus, niin. Joskus on hyvä vain unohtaa ja tehdä kuten huvittaa. Improvisaatio ja spontaanius on parasta.

      Kiitos kommentistasi.

      Poista
  2. Jos kultarenkaissa asuu huolettomuus, jos osaa kellua hetkessä, silloin kaikki on hyvin. Kiitos, ihana tämä tekstisi.

    VastaaPoista
  3. Unohdin, mutta teen sen nyt. Kiitän postista. Kiitos. Sain sen perjantaina. Olin päiväunilla, puoliso herätti minut tuomalla kirjeitä sänkyyn. Erityistä.

    Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi erityistä, varmasti mieluisa herätys!

      Poista

Lovely to see you here.