7.1.2015

Varjot









Avaan vanhan kirjan. Aivastan ja ensimmäisellä sivulla on taulukko täynnä runoja. Kissa lisää lattialla avoimena olevaan kirjaan pilven tullessaan hiekkalaatikolta, huomaan sen seuraavana päivänä, tahtoo sateen. Nimettömiä runoja. Tänään ehdin paljon.

Ajattelin kaksi päivää on tarpeeksi, mutta tottahan on ettei se riitä mihinkään. Taivas näyttäytyy pienenä auringonpurkauksena. Herään ennen aamua miettimään, vielä hetken, mietin uni on tärkeää.
Kaksi viikkoa menee päivässä ennen kuin huomaankaan. Steariinit valuvat pöydälle, aurinkoni jumissa sisällä.

Lokakuussa Tukholmassa piti mennä katsomaan Häntä mutta perui tuntia ennen, nyt en tiedä mitä, ehkä harmittaa vieläkin. Kyllä.

Mies ajaa autoa katse puhelimessa, ehkä pelkoa. Rohkeuttakin.


Nyt haluaisin automatkalle jonnekin Eurooppaan, ehkä pieni hymymerkki. Kesäksi haluaisin muuttaa Helsinkiin, ja kivoja töitäkin.Vinkkejä? Sanottu.

20.

4 kommenttia:

  1. Automatka Eurooppaan kelpaisi mullekin. Lapsiin jos saisi äänenvaimentimet, kun ei niitä voi oikein kotiinkaan jättää.

    Minäkin olen ihastellut auringonpurkausta ja auringon luomia varjoja. Toivokaamme lisää aurinkoa tähän vuoteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, lisää aurinkoa tänne vuoteen, olis ihanaa.

      Poista
  2. Kas hei sinä sivuprofiilissa, olet kaunis.

    Ihanan näköinen maalauspaikka. Toivon, että ikkunasta näkyy joku oikein hyvä maisema.

    Tykkään sun teksteistäsi. Ne herättävät ajatuksia, joista ei heti osaa sanoa mitään. Sellaiset on usein hyviä ajatuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ilona.
      Ikkunasta näkyy puidenlatvat ja vastapäinen talo, pidän niistä molemmista.
      Ihanaa että pidät ajatuksistani, hymyä!

      Poista

Lovely to see you here.