19.7.2015

En huutoja selkäni takana






Päädyn museokierrokselle ja karkaan sieltä

kieltoja että ethän
nätisti sanoo
hän

päädyn huoneeseen
päädyn pettymystaloon
päädyn järveen
toiseen taloon joka on täynnä heijastuksia

päädyn pyytämään häneltä

jotakin neliöitä

Luen laiturilla 78 sivua kirjasta seurana lokinpoikanen
tuuli on, on kuin se olisi maailman alku
loppu
on kuin en olisi olemassa, en huutoja selkäni takana

mitä niin ihmeellistä tässä on
mutkitteleviä teitä
tielle syöksyviä öitä
peuroja
käveltyjä kilometrejä

huomaamatta




8 kommenttia:

  1. Jäin syömään keittoa ja sämpylää tuohon ylimpään kuvaan, se on ihana. Kesäkin on, sinun kesäkuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä on kiva. Muuttunut.
      Keittoa ja sämpylää kuva on museosta, Verlasta.

      Poista
  2. Kaunis karkumatka. Hienoja kuvia taasen.

    Blogissani on sinulle jotain :)

    VastaaPoista
  3. Lintuseuralainen on ylisuloinen.

    Sullakin tällainen jännittävä jalkakuva, heijastuspinta, yhdessä toisessa blogissa katselin juuri samantyyppistä.

    VastaaPoista

Lovely to see you here.