16.9.2015

Avaan ikkunan



Hengittämisen avuksi valokuvia ja Eeva Kilven runoja.
Sivut joille asettelen sekä omiani että muiden sanoja, limittäin. Ehkä niin on hyvä.
Kylttejä joiden varrella ei enää ole kujia.
Valokuvia joita ei voi vielä  julkaista sillä posti ei ole vielä saavuttanut häntä Italiassa.

Ja sitten on tumblr




Avaan ikkunan, jotta äänet pääsevät sisään kuin kupillinen teetä.




On syyskuu. Tänään ei tuule.
Näyttää sateiselta, ei sada.
Autojen toispuoliset äänet
ja kellon tikitys.
Jossain kaukana myös

humisee. Se on syksy.

12 kommenttia:

  1. Eeva Kilpi on hyvä rytmittäjä, siihen hengittämiseen.

    Täällä satoi.

    VastaaPoista
  2. Beautiful things in the first photo. <3

    VastaaPoista
  3. Lummekuva kovin kaunis. Satuin lukemaan menneellä viikolla Eeva KIlven runoja ensimmäistä kertaa. Löysin hänen runokirjansa "ota ilmaiseksi"-hyllystä. Hengitysrytmini on ollut vähän sekaisin viime aikoina, ehkä siitä on apua.
    Kauheaa kun kujatkin häipyvät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Hengitys täälläkin, metsässä kai.

      Kyltti osoittaa nyt metsään. En tiedä mitä siinä sitten aiemmin ollut.

      Poista
  4. Lumpeet ovat tähän aikaan vuodesta erityisen kauniita.
    Tämä syksy on ollut minulle siitä lempeimmästä päästä.
    Eeva Kilpi on tuttu teinivuosilta, sen jälkeen en ole muistanutkaan, kiitos kun muistutit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kun ovat peittymässä.

      Ole hyvä. Ehkä Kilpi tuo minullekin lempeyttä.

      Poista
  5. Nuo kyltit olivat jotenkin sympaattisia, mutta haikeaa, jos kujatkin häviävät. Lumpeita on ikävä, en ole löytänyt lummevesiä, vaikka olen yrittänyt. Kaikenlaista kaipuuta ja mietintää täälläkin ja odotusta. Syksy tuli tännekin, mutta tänään tuntui kyllä ihan kesältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyltiti kyllä kauniita, lumpeet siellä missä ei virtaa.

      Poista

Lovely to see you here.