28.2.2016

Ja sitten kun aurinko



Ja sitten kun on aurinko tuntuu menneisyydeltä, se saa ajatukset kimaltelemaan. Äsken satoi lunta ja nyt aurinkoa, ajattelen. Pienen kevään polttavia hipauksia kasvoilla.


Ne suunnittelevat uutta luonnonsuojelualuetta. Se on hyvä, mutta korvaako se niitä kaikkia metsiä jotka he silti aikovat kaataa, ikivanhat kuuset ja niiden historian? Minusta ei.
Se on kuin joku paikkailisi huonoa omaatuntoaan yhdeksän hehtaarin palstalla. Ei riitä.


Odotan leskenlehtiä ja rentukoita.Entä sinä?

Toisesta kengästäni irtoaa pohja.
Toivon samaa kuin viime vuonna.

ps. I added many new treasures here if some of you are interested.

4 kommenttia:

  1. Aina sattuu jos vanhoja puita kaadetaan elleivät ole vaarallisesti lahoja.

    Hieno kuppi.

    En osaa odottaa leskenlehtiä ja muitakaan luonnonjuttuja. Kun ne kuitenkin tulevat.
    Odotan matkaa-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ne lahoja olleet, rivistössä odottavat seuraavaa matkaansa.

      Matka on hyvä.

      Poista
  2. Ihana sienipiirros!

    Rakastan tuota kuvaa, jossa jäljet kulkee pellon yli metsään. Kuin heti heinien lävitse pujahtaessa odottasi metsässä jotain salaperäistä.

    Hmm. Minä juuri viime viikonloppuna vierailin metsässä, jossa en ole käynyt noin kuukauteen ja tapasin metsän puut polun varrella vaakatasossa suuressa pinossa. Itse metsä oli mustaksi myllätty, juuret vain törrötti ilmaa kohti. Se sai valtavan surulliseksi. Olen kuitenkin niin usein hakenut siitä metsiköstä voimaa ja rauhaa ja nyt... sain pahoinvointia.


    Minä en ole vielä edes ajatellut leskenlehtiä, tai muitakaan kukkia. Tietenkin kyllä sisällä hehkuu, kun huomioi kevään ensimmäiset. Ehkä eniten odotan sitä, kun näkee kaikki elinvoimaisen kirkkaat sammalen sävyt. Ja sitä päivää, kun huomaa jokapuolella ympärillä lintujen laulavan eri sävelin.

    VastaaPoista

Lovely to see you here.